Voiko tekoäly itsenäisesti käynnistää kyber­sodan kriittiseen infrastruktuuriin käyttäen tekoälyllä löydettyjä ja aseistettuja nollapäivähaavoittuvuuksia ?

Valtiolliset ja valtiosta riippumattomat toimijat kouluttavat tekoälymalleja tutkimaan teollisuusohjausjärjestelmiä, sähköverkkoja ja puolustusverkkoja havaitsemattomien haavoittuvuuksien varalta. Toisin kuin ihmishakkerit, nämä järjestelmät toimivat koneen nopeudella, kääntävät protokollia ja ketjuttavat hyötyohjelmia reaaliajassa. Viimeaikaiset hiekkalaatikkotestit osoittavat tekoälyagenttien tunnistavan ja aseistavan uusia nolla-päiviä päivien sisällä – nopeammin kuin viranomaiset ehtivät korjata tai edes luetteloida uhkia. Seuraava suuri sähkökatkos tai sairaalan sulkeminen saattaa olla koodin, eikä inhimillisen tahdon, kirjoittama.

---

Kesäkuun 2024 loppuun mennessä yksikään tunnettu tekoälyjärjestelmä ei pysty itsenäisesti tunnistamaan, aseistamaan ja käyttämään nolla-päivähyötyohjelmia kriittiseen infrastruktuuriin merkittävän inhimillisen valvonnan ulkopuolella. Tekoälyyn perustuvasta kyberoperaatioista (esim. autonomiset tunkeutumistestit tai haavoittuvuuksien tunnistaminen) on olemassa tutkimusta, mutta kriittisiä aukkoja on luotettavassa hyötyohjelmien tuottamisessa uusille, korkean arvon kohteille sekä tahattoman sivuvahingon välttämisessä elävissä verkoissa. Nykyiset tekoälytyökalut tyypillisesti avustavat inhimillisiä analyytikoita tai simuloivat hyökkäyksiä kontrolloiduissa ympäristöissä, eivätkä ne suorita täysin autonomisia kybersodankäynnin kampanjoita. Eettiset, lailliset ja tekniset esteet – mukaan lukien attribuution haasteet ja eskalaatioriskit – rajoittavat käyttöönottoa tosielämän konflikteissa.

— Päivitetty 10. toukokuuta 2026 · Lähde: Belfer Center for Science and International Affairs — https://www.belfercenter.org